Yellowstone

Vale

Yellowstone on varmaankin yksi kuuluisimmista Yhdysvaltojen kansallispuistoista ja myös maailman ensimmäinen laatuaan (1.3.1872). Ennen matkaa, kun meidän pitkä jenkkireissu tuli puheeksi ei-kiipeilijän kanssa, oli usein ensimmäinen kysymys vastapuolelta aina: "Menettekö myös Yellowstoneen?" Kysymys tuli niin puistossa jo käyneiltä kuin sinne haaveilevilta. Vastaus taisi usein olla "Öö enpä ollut asiaa ajatellut, mutta kai siellä pitää käydä kun kaikki suosittelee." Eihän siellä edes ole kiipeilyä..

Biisonilla ei ole kiire.

Sana "luonnonpuisto" herättää itselläni ajatuksia luonnonrauhasta, patikoinneista, hienoista maisemista ja tietysti upeista luonnonmuovaamista erikoisuuksista, eli puiston nähtävyyksistä. Lunastiko Yellowstone ihmisten hypetykset ja omat odotukset? Ehdottomasti. Mutta kyllä minä silti niin mieleni pahoitin. Katsokaas, Jenkeissähän pitää autolla päästä kaikkialle. Siis myös tämän romahtaneen tulivuoren jokaikisen nähtävyyden kylkeen. Puistossa vierailee vuosittain yli 4 000 000 ihmistä, jaa se neljälle henkilölle ja sen jälkeen 200 päivälle. Sen verran autoja siellä on päivittäin. Jos ei matikka sujunut lukemisen tahtiin niin vastaus on: paljon ja vähän päälle. Puistohan on kyllä järkyttävän iso, noin kuusi kertaa pääkaupunkiseudun pinta-alan verran (hieman alle 9000 km2). Useilla nähtävyyksillä on parkkipaikkoja, mutta näille ihmismäärille aivan riittämättömästi. Tämä tarkoittaa sitä, että tiet ruuhkaantuvat ja risteäville teille parkkeerataan autoja "minne vain mahtuu". Nähtävyyksien ympärillä saa väistellä aasialaisten aurinkovarjoja ja venäläisten selfietikkuja.

Poluilla pääsee helposti lähikontaktiin.

90 minuutin väliajoin purkautuva Old Faithful -geysir kerää paljon yleisöä. Ei, en ottanut kuvaa tai videota tapahtumasta. Juutubista löytyy.

Mutta. Paikassa on noin puolet maailman geysireistä, uskomattoman hienoja kuumia lähteitä, joiden eri lämpötiloissa elävät bakteerikannat ja levät tuottavat lähes koko väripaletin vesistöön. Villieläimiä pääsee ihailemaan takuuvarmasti päivän aikana. Lisäksi on kanjoneita, vesiputouksia ja mitä-vain-muuta luonnonpuistosta voi löytyä. Suosittelen siis käyntiä kaikille, mutta varaa vähintään yksi kokonainen päivä. Me majoituimme noin 10 km puiston ulkopuolella halvalla leirintäalueella (10-15€ yö), ja ajoimme heti aamusta puistoon. Jos oikeasti haluaa nähdä paljon, niin kannattaa viettää puistossa useampi päivä. Pelkästään ajamiseen puiston sisällä kuluu paljon aikaa.

Biisoneilla on onneksi myös omaa rauhaa.

Erikoisia lampia.

Kohti kuumia lähteitä.

Hymyileekö Eme? Päätä itse.

Onhan se. Upea.

Turismode

Illallista järven äärellä. Tulipas muuten melkoinen Suomifiilis. Järvet on täällä aika harvinaisia, ja monessa niistä ei saa uida.

Illalla ajoimme puiston eteläpuolella olevalle Grand Tetons National parkille, joka on tunnettu alppikiipeilystään sekä laskettelusta. Päätimme jättää köysittelyt kuitenkin muille seuraavana päivänä. Vietimme muutaman tunnin boulderoiden, uiden ja pelaten frisbeegolffia laskettelukeskuksen kupeessa vuorten välittömässä läheisyydessä.